Vesikaton peruskorjaustöiden valvoja
Hankkeen lähtötilanne
Vesikaton peruskorjaustöiden valvoja varmistaa taloyhtiön edun toteutumisen. Helsingin Vallilassa, osoitteessa Sturenkatu 38:ssa valmistui vesikaton peruskorjaushanke. Hankkeessa uusittiin vanha vuotanut vesikate uudella kermialuskatteella ja savitiilellä sekä läpiviennit ja pystykoururakenteet uudella sinkityllä teräsohutlevyvesikatteella peltisepän työnä konesaumatekniikalla, eli kyseessä oli läpivientien ja sadevesijärjestelmien osalta niin sanottu konesaumakatto tai rivipeltikatto, jossa saumat liitetään toisiinsa kaksinkertaisin tiivistetyin saumoin. Saumojen tiivistysaine asennetaan saumojen sisäpuolelle. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Artur Kullman
Hankkeessa vahvistettiin samalla kantavia vesikattorakenteita, jotka rakennesuunnittelija mitoitti millin tarkasti. Räystäille tehtiin laajoja muuraus- ja tasoituskorjauksia. Muuratuille piipuille tehtiin yksittäisiä muurauskorjauksia. Syöksytorvet uusittiin julkisivuilla. Taloyhtiön kattoterassin vedeneristeistä uusittiin osa betonilattian alta.
Rakennuttajatoimisto Corro toimi hankkeessa rakennuttajan palkkaamana valvojana sekä rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorina, tehtävänään varmistaa taloyhtiön etu ja työn sopimuksen mukainen suorittaminen ja hankkeen turvallisuusroolien koordinointi.
Lue lisää vesikattohankkeiden projektinjohdosta ja valvonnasta!
Korjaushankkeen kulku
Onnistuneen korjaushankkeen askelmerkito ovat seuraavat:
Vaihe 1 – Tarveselvitysvaihe
Tarveselvitysvaiheessa todetaan tarve investoinnille. Tarve voi ilmetä vuotavana kattona tai vaihtoehtoisesti tarve voi ilmetä tutkimusperusteisesti. Vaikka katto vuotta, laadukas vesikaton kuntotutkimus kertoo vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kunnon, eli vastaa kysymykseen, missä kunnossa vesikatto- ja yläpohjarakenteet ovat? Tarveselvitysvaiheessa on usein syytä tutkia tarpeet mahdollisille haitta-ainetöille, eli teetättää laadukas haitta-ainetutkimus, pätevöityneellä AHA-asiantuntijalla.
Vaihe 2 – Hankesuunnitteluvaihe
Hankesuunnitteluvaiheen päätteeksi tehdään investointipäätös. Hankesuunnitteluvaihe kokoaa yhteen tarveselvitysvaiheen materiaalin ja vertailee korjausvaihtoehtoja, niiden laatua, aikatauluvaikutusta, hankkeen toteutus- ja urakkamuotoja. Hankesuunnitelman pohjalta tehdyn valinnan perusteella toteutussuunnittelijat tietävät, mitä lähdetään suunnittelemaan ja millaista laatua tavoitellaan, millaista käyttöikää ja mitä materiaaleja käytetään. Rakennuttajat taas tietävät lähdetäänkö hanketta luvittamaan, millainen organisaatio hankkeelle rakennetaan jne.
Vaihe 3 – Toteutussuunnitteluvaihe
Hankesuunnitelman tulostuessa hankeohjelmaksi, toteutussuunnittelijat ja rakennuttajat rakentavat tekniset ja kaupalliset asiakirjat urakan toteutuksen pohjaksi.
Vaihe 4 – Toteutusvaihe
Toteutusvaihe, eli rakentamisvaihe, jossa hankkeelle valittu päätoteuttaja toteuttaa, eli rakentaa toteutussuunnitelmien ja kaupallisten ehtojen mukaisesti rakennuttajalle sopimuksen mukaisen lopputuloksen.
Vaihe 5 – Takuu- ja ylläpitovaihe
Ylläpitovaiheessa seurataan erilaiseten takuuaikojen puitteissa työn lopputuloksen sopimuksenmukaisuutta takuuaikana sekä tehdään normaaliin ylläpitoon littyviä huoltotoimenpiteitä, kunkin rakennusosan ja laitteen huolto-ohjeiden mukaiseti. Oikein ja oikea-aikaisesti huollettu rakennusosa säilyy pidempään, kuin keskimääräinen rakennusosa.
Tulokset ja hyödyt
Mitä hyötyä taloyhtiölle syntyi? Taloyhtiö sai alusta loppuun saakka johdetun kokonaisuuden dokumentointeineen ja laskennallisesti vähintään 50 vuotta käyttöikää vesikatolle. Hyvin johdettu ja dokumentoitu hanke hyödyttää ylläpidon suunnittelua, tulevien remonttien hallintaa, nykyisten ja tulevien osakkaiden välistä kaupantekoa jne. Hallitus johti hankkeen asiantuntijalähtöisesti, pienentäen näin hallituksen henkilökohtaista virheriskiä merkittävästi.
Lataa tästä Kattoliiton toimivat katot 2025 julkaisu, josta löydät paljon tietoa vesikatoista.
