Vesikaton uusinta valvoja – Peltikatot – Tiilikatot – Kermikatot
Vesikaton uusinta valvoja – Helsinki – Ullanlinna – Viiskulma
Vesikaton uusinta valvoja -palvelua käytettiin taloyhtiössä Viiskulmassa, Helsingin Ullanlinnassa, osoitteessa Tarkk’ampujankatu 20 – Laivurinkatu 43. Vesikaton saneeraustyö tehtiin sisäpihan peltikatto peruskorjaamalla siten, että vesikaton kantavat puurakenteet kunnostettiin ja varsinaisena vesieristekerroksena toiminut peltikate uusiittin kokonaisuudessaan ilman aluskatetta. Peltikatteena on sinkitystä teräsohutlevystä kaksinkertaisin tiivistetyin saumoin valmistettu konesaumakatto, eli ns. rivisaumakatto peltisepän työnä asennettuna ja peltisepäntyönä valvottu. Lisäksi peruskorjattiin kiinteistön sisäpihalla olevan rakennuksen vesikatto kokonaisuudessaan. Uusi patinoitunut peltikate maalattiin muutamien vuosien kuluttua katon uusinnasta. Vesikattomaalaus suoritettiin sivellintyönä Eskaron Ritari ruosteenestopohjamaalilla sekä RK Peltikattomaalilla.
Vesikatteen uusintatyölle haastetta toi jyrkkä kattomuoto. Työ suoritettiin tukevien räystästelinerakenteiden avulla. Korkeiden piippujen kohdilla rakennettiin lisätelinerakenteita, jotta pellitystyö saatiin vesitiiviisti tehtyä luotettavasti. Corro Oy toimi katon maalaustyön suunnittelijana ja valvojana. Ullakkoikkunoita kunnostettiin hankkeen yhteydessä ja huoltomaalattiin. Alueella riehuvia voimakkaita viistosateita vastaan toteutettiin ikkunoita suojaavat polykarbonaattilevyistä muotoillut läpikuultavat kennorakenteiset suojalevytykset, jotka tuovat vanhoille ikkunoille jonkin aikaa vielä vesitiiveyttä voimakkaasti kasvavia säärasitusolosuhteita vastaan. Lue lisää valvojapaketista. Rakennuksen ullakonta toimi tilava käyttöullakko, jossa sijaitsee asukkaiden irtainvarasto. Ullakon ominaispiirteenä täällä on poikkeuksellisen korkea ullakkotila. Ullakolle mahtuisi ”kerroksia” karkeasti arviolta 2-3 kerrosta lisää.
Viiskulman alue on kattotöiden kannalta logistisesti hankala, mutta ei kantakaupungiin yleisesti verrattuna poikkeuksellisen hankala. Tarvikkeistoon ja materiaalinostoihin urakoitsija käytti mastolavanostinta sekä ajoneuvonostimia. Peltiseppien ja kattomaalareiden käynti katolle tapahtui erillisten porrastornien tai porraskäytävän kautta. Hanke vietiin maaliin kustannustehokkaasti, silti laadusta tinkimättä.
Muistolause
Varaudu kattoremonttien yhteydessä, etenkin vastaavissa 1920 luvun kohteissa uusimaan mahdollisesti jonkin verran rapautuneita tiilimurattuja hormirakenteita sekä mikäli kattovuotoja on ilmennyt, uusimaan myös jonkin verran laohvaurioita kantavissa vesikattorakenteissa, jotka ajankohdalle tyypillisesti ovat puurakenteisia, tiheäsyistä mäntyä tai vastaavaa puumateriaalia. Muista erityisesti varmistaa, mikäli vesivahinkoja on sattunut, että yläpohjan kastuneet lämmöneristeet tulee vaihdetuksi. Korjaamaton kosteusvaurio lämmöneristeissä ylittää toimenpiderajan! Vastaavan aikakauden yläpohjat ovat usein alalaattapalkistoja tai kaksoislaattapalkistoja, joissa lämmöneristys on kantavien teräsbetonipalkistojen onteloissa. Rakenteen päällä on usein ns. palopermanto joka on valettu umpilaudoituksen päälle raudoittamattomana. Lämmöneristeenä on tyypillisesti käytetty turvetta, turvepehkua, kutterilastua, sahanpurua, koksikuonaa, korkkia, hiekkaa ja sanoma- ja aikakausilehtiä. Mikäli kosteusvauroita ei korjata on ilmavuoto alapohjalaatan läpi tämän ikäisissä kohteissa lähes poikkeuksetta varma. Ilmavuoto taas vie mukanaan huoneilmaan kosteusvaurion mikrobivaurioittamaa ilmaa ja voi aiheuttaa mm. sisäilmaongelmia.
