Vesikatot ja yläpohja

Mikä on vesikatto? Entä yläpohja tai ullakko?

Vesikatto

Vesikatto on yläpohjan päältä alkava rakennuksen rakennusosa, joka sisältää vesikaton kantavat rakenteet mahdollisen aluskatteen, varsinaisen vesikatteen sekä aluskatteen ja vesikatteen kantavan alustan, kuten harvalaudoitus -levytys, kallistusvalut tai muu. Kun puhutaan vesikaton uusimisesta, tarkoitetaan näiden kaikkien rakenteiden uusimista. Usein kuitenkin todellisuudessa tällöin on uusittu ainoastaan varsinainen vesikate ja mahdollisesti lisäksi aluskate.

Katon kantavat rakenteet ovat yleensä suojakäsiteltyä tai käsittelemätöntä puuta, terästä tai betonia, riippuen kattotyypistä. Käsiteltäessä vesikattokokonaisuutta, tarkoituksenmukaista on usein käsitellä myös yläpohjarakenteita, jotka oleellisesti liittyvät vesikattorakenteisiin.

Yläpohja

Yläpohjatyyppejä on niin ikään monenlaisia, puu-, metalli-, ja betonirakenteisia. Yläpohjan lämmöneristeet sijaitsevat joko kantavien yläpohjarakenteiden väleissä tai niiden päällä. Yläpohjaeristeitä on monenlaisia nykypäivänä käytetyistä mineraalivilloista, lasikuituvilloista, selluvilloista, puukuitueristeistä, vaahtolasimurskeesta, kevytsorasta lämmöneristelevyinä tai puhallettavina eristeinä, levymäisiin EPS, PUR, PIR, XPS aina ennen vanhaa käytettyihin sahanpuruun, kutterilastuun, koksikuonaan, hiekkaan, turpeeseen, sanomalehtiin, kankaisiin, korkkimurskaan asti. Yläpohjan alapinta toimii usein myös yläpohjarakenteen höyrysulkuna varmistamassa, ettei rakennuksen sisäpuolinen kosteus pääse tiivistymään yläpohjan lämmöneristeisiin tai kattorakenteisiin.

Yläpohjan lämmöneristeen ja vesikatteen välinen tuuletustila eli ullakko

Yläpohjan ja vesikaton välissä on eräitä tuulettumattomia tasakattorakenteita lukuun ottamatta yläpohjan lämmöneristeen ja vesikatteen välinen tuuletustila, jonka minimikorkeus on rakenteesta riippuen kuitenkin yleensä vähintään 100 mm, tasakatoilla 100, 200 tai 300 mm riippuen rakenteesta. Jyrkillä katoilla, kuten erilaisilla harjakatoilla, pulpetti- ja aumakatoilla tuuletustila on joko rakentamatonta kylmäullakkoa tai varastokäyttöön rakennettua kylmäullakkoa, jossa voi sijaita esimerkiksi rakennuksen asukkaiden varastotiloja. Joskus näitä rakentamattomia kylmiä käyttöullakoita on muutettu asuin- tai liiketilakäyttöön, jolloin puhutaan ns. ullakkorakentamisesta. Ullakkorakentamisessa vanha yläpohja muutetaan välipohjaksi ja uusi yläpohja rakennetaan ullakkohuoneistojen yläpuolelle, usein viistoon kattotuolien suuntaisesti, jolloin yläpohjan lämmöneristeiden ja vesikatteen välinen tuuletustila pienenee merkittävästi. Minimituuletusvälin tulisi tällöinkin olla 100 mm.

Vesikate ja aluskate

Vesikate

Vesikattorakenteiden ja koko rakennuksen varsinaisena vedeneristeenä toimii joko vesikaton varsinainen vesikate tai vesikaton aluskate, riippuen kattotyypistä. Loivilla katoilla, joita tasakatoiksikin kutsutaan, vedeneristeen muodostaa ns. tiivissaumakate, joka voi olla esimerkiksi kumibitumikate tai PVC-kate. PVC katteiden saumat liimataan kuumailmalla, kun taas bitumikatteet joko kuumaliimaamalla tai kuumahitsaamalla. Konesaumatut teräsohutlevykatteet, joissa tiivistäminen on tehty oikein ja oikeilla tuotteilla, voidaan pitää tiivissaumakatteina tiettyjen edellytysten täyttyessä. Rakennuttajatoimisto Corro Oy ja Stadin Ammattiopiston rakennuspeltiseppien linjan yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan, konesaumattu peltikate saatiin pitämään paineellista vettä, kun tiivistystyö tehtiin tiivistysainetta sauman oikeassa kohdassa käyttäen.

Aluskate

Käytännössä muut vesikatteet vaativat aluskatteen. Muita vesikatteita on lukemattomia, tässä yleisimpiä; Lukkosaumakate, joka muistuttaa ulkonäöltään hieman konesaumattu peltikatetta, mutta saumat eivät ole tiiviit paineellista vettä vastaan, vaan edellyttää aluskatteen. Erilaiset pellistä valmistetut muotolevykatteet, eli profiilipeltikatteet, joiden kuviointina voi olla esimerkiksi tiilikuvio tai erilaiset aaltokuviot. Mm. Icopal valmisti aikanaan Decra kiviteräskatetta, jossa muotoon profiloidun teräspellin pintaan oli liima-siroteltu kiviaineinen sirotekerros mekaaniseksi suojaksi. Tiilikate nimimerkin alla kulkevat paitsi orginaali savitiili, myös ”betonitiili”. Betonitiili on sinänsä virheellinen, joskin vakiintunut termi profiloiduille betonilaattavesikatteille, koska sana tiili on alunperin tarkoittanut savesta polttamalla valmistettuja tiilituotteita.

Erilaisia kivikatteita ovat lisäksi mm. erilaiset liuskekivistä valmistetut vesikatteet. Kuitusementtilevyistä on valmistettu mm. aaltoprofiloituja vesikatteita. Näissä käytettiin asbestia aina asbestin kieltolakiin saakka, jonka jälkeen asbestittomissa kuitusementtilevykatteissa tavattiin kohdata kestävyysvajeita. Kaukaisemmassa muinaisuudessa käytettiin katteina myös päre- ja paanukatteita, joita tosin käytetään vieläkin joissakin satunnaisissa museokohteissa, kirkoissa yms. Pärekate on perinteinen puinen vesikate, joka tehdään ohuista puupäreistä tiheästi limittämällä aluslaudoituksen päälle. Paanukate on perinteinen puinen vesikate, joka rakennetaan lyhyistä puupaanuista limittäin kattoon naulaamalla. Paanu on pärettä paksumpi rakenne.

Oleellista näissä ei-jatkuvissa ja ei-tiivissaumakatteissa on se, että vedeneristäminen tapahtuu aluskatekerroksessa ja varsinainen vesikate ottaa vastaan ainoastaan mekaanisen rasituksen, UV säteilyn ja runsaimmat vesi- ja lumikuormat. Kaikki saumojen läpi tihkuva vesi ohjataan aluskatteen kautta hallitusti ulkoseinärakenteen ulkopuolelle tai muuta hallittua reittiä pitkin pois rakenteista. Aluskatteet luokitellaan mm. AKE, AKK1, AKK2, AKV ja AKD luokkiin, joista jokaisesta on alla lyhyt kuvaus.

Aluskatteen luokitukset

• AKE
  • Kiinteän alustan aluskermi, vaativin ja kestävin luokka (esim. monimuotoiset tai raskaasti kuormitetut katot, bitumikatot).
  • Sallittu pisin väliaikainen sadesuoja-aika (tyypillisesti jopa 12 kk valmistajasta riippuen).
• AKK1
  • Kiinteän alustan aluskate/aluskermi, “keskivahva” luokka tavanomaisiin rakenteisiin.
  • Voi toimia lyhytaikaisena sääsuojana (esim. enintään noin 1 kk).
• AKK2
  • Kiinteän alustan kevyempi aluskate, heikoin ja vähiten kestävä luokka.
  • Tarkoitettu kohteisiin, joissa vaatimukset ja väliaikainen sadesuojatarve ovat vähäisiä.
• AKD: diffuusioavoimet (hengittävät) vapaasti asennettavat aluskatteet, jotka päästävät vesihöyryä läpi.
• AKV: kondenssisuojatut, vapaasti asennettavat aluskatteet kattotuolien päälle.

Vesikatoista runsaasti lisätietoa ja sanastoa löydät mm. Kattoliiton Toimivat Katot 2025 julkaisusta täältä.

Vesikatteen pinnoitteet

Kun puhutaan vesikaton pinnoittamisesta tai maalaamisesta, tarkoitetaan usein varsinaisen vesikatteen ulkopintojen maalausta tai pinnoittamista, ei siis kaikkien vesikattorakenteiden, vaikka näin saattaisi puhekielestä herkästi ymmärtää. Vesikatteista savitiili, bitumikatteet ja PVC katteet ovat katemateriaaleja, joita ei lähtökohtaisesti ole tarpeen pinnoittaa tai maalata.

Poltettu savitiili on läpivärjätty, eikä se lähtökohtaisesti vaadi maalausta tai pinnoitusta käyttöikänsä takia.Joissain kohteissa myös savitiiliä pinnoitetaan/maalataan esteettisistä tai kunnostussyistä, mutta se ei ole normi.

Bitumikatteissa tehdaspinta on valmiiksi pinnoitettu mineraalisirote- tai muulla pintakerroksella, eikä niitä normaalisti maalata. Vanhoja huopia voidaan kuitenkin kunnostaa erillisellä huopakaton pinnoituksella, jolloin ikää mahdollisesti pyritään jatkamaan.

Varsinainen PVC-kalvo tai PVC-pinnoite on jo “pinta”, jota ei tavallisesti maalata uutena. Myöhemmin katepintaa voidaan tarpeen mukaan maalata erikoismaaleilla elinkaaren pidentämiseksi tai värin muuttamiseksi.

Uudet profiili-, tiili- ja lukkosaumapellit ovat tehdaspinnoitettuja (esim. polyesteri, Pural, PVDF), eli erillinen maalaus ei ole alussa tarpeen. Kulumisen ja liituuntumisen jälkeen niitä usein maalataan/pinnoitetaan uudelleen noin 8…15 vuoden välein.

Konesaumatut metalliohutlevykatteet valmistetaan pääasiassa alumiiniohutlevystä, sinkitystä teräsohutlevystä sekä kupariohutlevystä. Vähemmän käytettyjä ovat ruostumaton teräs ja titaanisinkki. Kuparipeltikatteita ei käytännössä maalata, koska kupari ei ruostu.

Kupari patinoituu luonnostaan ajan kanssa, riippuen ilmasto-olosuhteista joko vihreäksi tai ruskeaksi. Kupari voidaan myös esipatinoida teollisesti tai kemiallisesti, jotta vihreä tai ruskea pinta saadaan heti.

Sinkityt teräsohutlevyt sekä alumiiniohutlevyt pinnoitetaan joko tehdaspinnoitteisina (Polyuretaani, polyesteri, PVDF, tms) tai paikalla maalataan asennuksen jälkeen. Sinkkipintaisten peltien annetaan patinoitua sään armoilla noin 1-5 vuotta ennen ensimaalausta. Ensimaalauksen ajankohtaan vaikuttavat rasitusolosuhteet. Nyrkkisääntönä rannikko- ja kaupunkiolosuhteet, patinoituminen tapahtuu nopeammin 1-2 talvessa ja sisämaassa haja-asutusseuduilla patinoituminen tapahtuu alkaen noin kolmesta vuodesta eteenpäin.

Sinkittyjä peltikatteita voidaan myös tehdaspinnoittaa pelkällä pohjamaalilla, jolloin puhutaan ns. Legacy pellistä. Legacy -pelti voidaan maalta haluttuun sävyyn heti asennuksen jälkeen.

Mitä tehdä vuotavalle vesikatolle tai ennalta ehkäistä vuodot?

Onnistuneen korjaushankkeen vaiheet

Oli vesikattotyyppisi millainen tahansa tai vesikatteena toimiva materiaali millainen tahansa, tarjoamme täyden palvelun konsulttipalvelut kaikissa tilanteissa! Mitä katolle sitten pitäisi tehdä? Kun tietoa tästä ei ole, kaikki lähtee tarveselvitysvaiheen laadukkaasta vesikaton kuntotutkimuksesta liikkeelle.

Vaihe 1 Tarveselvitys – Vesikaton kuntotutkimus ja vesikaton kuntoarvio

Vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimus vastaa kysymykseen, mikä on vesikaton ja yläpohjarakenteiden kunto. Vesikaton kuntotutkimuksessa rakenteita avataan ja selvitetään eri kerrosten todellinen kunto. Vesikaton kuntotutkimuksesta tulostuu vesikaton kuntotutkimusraportti, joka antaa hankesuunnitteluvaiheessa ammattilaiselle tarvittavat tiedot kustannus- ja elinkaaritehokasta suunnittelua varten.

Vesikaton kuntoarvio taas on arvio vesikaton kunnosta. Se ei perustu rakenneavauksiin eikä tutkimuksiin. Vesikaton kuntoarviosta tulostuu vesikaton kuntoarvioraportti, joka yleensä vastaa ainoastaan kysymyksiin, mitä huoltotoimenpiteitä vesikatolla on laiminlyöty.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kuntotutkimuksia vesikatoille suorittavat insinööritoimistot ja konsulttitoimistot, kun taas kuntoarvioita vesikatoille suorittavat vesikattourakoitsijat. Molemmille on aikansa ja paikkansa.

Markkinoilla nimikkeitä käytetään villisti. Esiintyy myös käsitteitä, kuten vesikaton kuntotarkastus, kuntoselvitys tai kuntokartoitus. Maallikkosta voi tuntua, että on helpompi käydä kuussa ilman lisähappea, kuin saada vertailukelpoisia tarjouksia vesikattojen kuntotutkimuksista, kartoituksista, arvioista jne. Rakennuttajatoimisto Corro on siksi laatinut vesikattojen kuntotutkimusten tilaajan ohjeen, joka helpottaa kuntotutkimusten tilaamista ja tarjousten vertailua.

Kun vesikattojen kuntotutkimuksia ja arvioita lukee ja vertailee, on raporttien toimenpidesuositusten esitystavoissa ja laadussa valtavia eroja ja hajontaa. Lähtökohtaisesti vesikaton kuntotutkimuksen ei tulisi vastata mihinkään muuhun kysymykseen, kuin, mikä on tutkittavien rakenteiden kunto. Pelottavan usein kuitenkin näkee, että kuntotutkija yrittää arvioida myös korjausvaihtoehtoja kustannuksineen. Tämä ei useinkaan ole pelkästään kuntotutkijan syytä, vaan tilaajan esittämä vaatimus tarjouspyyntövaiheessa. Onnistuneen korjaushankkeen askelmerkkien mukaisesti voitaneen kuitenkin todeta, että kukin suutareista pysytelkööt lähtökohtaisesti lestissään, vaikka ammattiaitoa jatkosteppeihin olisikin. Kuntotutkimuksen tulosten pohjalta hankesuunnittelija määrittää hankesuunnitteluvaiheessa korjausvaihtoehdot ja selvittää vaihtoehtojen vaikutukset rakennuttajalle.

Tarjoamme vesikaton kuntotutkimukset kaikille kattotyypeille.

Vaihe 2 Hankesuunnitteluvaihe

Hankesuunnitteluvaihe on korjaushankkeen valmisteluvaihe, jossa päätetään mitä ollaan tekemässä, missä laajuudessa ja millä rahalla ennen varsinaista suunnittelua. Vesikaton kunnostusten hankesuunnittelussa määritellään hankkeen tavoitteet, laajuus, mitä korjataan, mille tasolle ja miksi. Hankesuunnitelma kertoo toteutussuunnittelvaiheen suunnittelijoille, mitä he lähtevät suunnittelemaan! On täysin eri työ suunnittella laaja vesikatolle laaja perusparannuskorjaus, kuin suunnitella paikallinen korjaus. Hankesuunnitelma kertoo hankkeen kaupalliselle suunnittelijalle, eli rakennuttajakonsultille tai projektipäällikölle, miten hankeen toteutusmuotoa lähdetään toteuttamaan. On täysin eri työ laatia urakkaohjelma SR-urakkamuodolla, kuin kokonaisurakkamuodolla.

Hankesuunnittelu on onnistuneen korjaushankkeen välivaihe, joka linjasaneeraushankkeita lukuun ottamatta sivuutetaan pelottavan usein. Kun epäonnistunutta korjaushanketta jälkeen päin spekuloidaan, voidaan todeta, että suurimmassa osassa näistä epäonnistuneista tapauksista, on juuri hankesuunnitteluvaihe jäänyt välistä, usein toki ymmärtämättömyyttä, ei niinkään taloudellisista syistä. Toteutussuunnittelija ja toteutusurakoitsija kyllä suunnittelevat ja toteuttavat ilman hankesuunnitelmaa, mutta jälki on tällöin kulloisenkin valitun toteuttussuunnittelijan ja toteutusurakoitsijan näkemyksen mukaista ja suunnittelu- tai urakointitarjousten vertailu voi maallikolle olla mission impossible -tyyppinen tehtäväkokonaisuus.

Korjausvaihtoehdot

Korjausvaihtoehdot, joita vesikatoille käytännössä aina vertaillaan ja jotka skaalautuvat jokaisen rakennusosan kunnostuksiin, voidaan jakaa kuuteen ryhmään, joista jokaisessa tapauksessa toistuvat samat toistettavat proessit. Nämä vaiheet ovat:

1. Ei tehdä mitään, normaali huolto
2. Paikallinen korjaus
3. Osakorjaus ja huoltomaalaus
4. Peruskorjaus korjaamalla/uusimalla
5. Perusparannus
6. Hybridi- tai muutoshanke

Vesikaton, kuten muiden rakennusosien korjaushankkeen hankesuunnitelman tulisi käytännössä laajuuskysymyksessä tuottaa vastaus, joka on jokin näistä 1-6 vaihtoehdosta. Vaihtoehdot 1-6 vesikattojen tapauksessa on kuvattu seuraavasti tiivistetysti.

1. Ei tehdä mitään, normaali huolto.

• Tässä vaihtoehdossa todetaan, ettei kunnostustarvetta ole, vaan jatketaan normaaleja vesikaton huolto-ohjelman mukaisia huoltotoimenpiteitä. Huomioi, että vesikatolla tulisi kohdistaa tavanomaiset huoltotoimenpiteet vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Hanki siis luotettavalta vesikattourakoitsijalta huoltosopimus vesikatollesi, jollei sellaista vielä ole. Huoltotoimenpiteet tehdään aina vuosittain, valittiin sitten mikä tahansa vaihtoehto 1-6 välillä.

2. Paikallinen korjaus

• Paikallinen korjaus tarkoittaa korjausta, joka kohdistetaan vesikaton tai rakennusosan yhteen tiettyyon osaan, ei koko vesikatolle. Paikallinen korjaus voi olla tarpeen, kun on synytnyt yksittäinen vahinko, kuten nurkkaa vaurioittanut kaatunut puu tai lumenpudotuksessa syntynyt yksittäinen reikä. Paikkakorjaus kohtaan kohdistuu usein myös paikkakorjatun kohdan paikkamaalaus. Paikkakorjaus tehdään käytännössä aina alkuperäisten suunnitelmien sekä katetyypin ohjeen mukaan.

3. Osakorjaus ja huoltomaalaus

• Osakorjaus ja huoltomaalaushanke on paikallista korjausta laajempi ja korjaustoimenpiteet kohdistetaan kauttaaltaan koko vesikatolle ja siinä esiintyviin ongelmakohtiin. Korjaustoimenpiteiden jälkeen yleensä koko vesikate huoltomaalataan, mikäli vesikatolla on huoltomaalattavia rakenneosia. Osakorjaushankkeessa ei rakenneosia ei uusita.

4. Peruskorjaus

• Peruskorjaushankkeessa rakennusosa palautetaan joko korjaamalla tai rakenneosia uusimalla vastaamaan alkuperäistä tilannetta. Vesikatolla se tarkoittaa usein vesikatteen uusintaa tai sen kunnostusta niin raskailla menetelmillä, että vesikatteen voidaan sanoa saavuttavan alkuperäistä vastaavan tason. Vesikatteiden osalta raskaammat kunnostusmenetelmät vaurioittavat kuitenkin usein vesikatetta ja peruskorjaus käytännössä tarkoittaa vesikatemateriaalin uusintaa alkuperäistä vastaavin materiaalein. Peruskorjaus tehdään valtoosin nykyaikaisin menetelmin, jolloin käytännössä tilanne alkuperäiseen paranee, vaikka varsinaisesta perusparannuksesta ei kyse olisikaan.

5. Perusparannuskorjaus

• Perusparannushanke on muuten vastaava kuin peruskorjaushanke, mutta hankkeessa tehdään alkuperäiseen tilanteeseen oleellisesti parantavia muutoksia, esimerkiksi lisäämällä aluksta, lisäämällä energiatehokkuutta lisälämmöneristämisellä, käyttämällä pitkäaikaisempia vesikatemateriaaleja ja niin edelleen.

6. Hybridi- ja muutoshankkeet

• Hybridi ja muutoshankkeet voivat olla edellisten yhdistelmiä tai vesikattorakenteiden muutoksia, kuten esimerkiksi kattomuodon muutos, ullakkorakentaminen, lisäkerrosten rakentaminen, purku tai muu vastaava villien ideoiden hanke.

Joskus eteen on tullut myös bonushanke, jolla ei varsinaista virallista määritelmää ole, mutta jota voitaneen kutsua perusheikennyshankkeeksi. Ratkaisussa alkuperäistä vesikattoratkaisua heikennetään esimerkiksi taloudellisista syistä.

Tarjoamme hankesuunnittelun vesikattohankkeillenne.

Vaihe 3 Toteutussuunnitteluvaihe

Toteutussuunnitteluvaiheessa hankkeen tekniset ja kaupalliset suunnittelijat suunnittelevat hankkeen (1-6) teknisen ja kaupallisen toteutuksen hankesuunnitteluvaiheessa päätetyn laajuuden ja määritelmien pohjalta. Teknisiä toteutussuunnittelijoita ovat hankkeen laajuudesta riippuen mm. pääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelija, rakennesuunnittelija, korjaussuunnittelija, pintakäsittely- ja maalaussuunnittelija, LVISA-suunnittelijat, sisutussuunnittelijat jne. Rakentamislupaa vaativissa hankkeissa toteutussuunnitteluun tulee valjastaa aina pääsuunnittelija.

Tarjoamme toteutussuunnittelijat kaikkiin 1-6 kohdan kokonaisuuksiin.

Vaihe 4 Toteutusvaihe

Vesikattokorjauksen toteutusvaiheessa vesikattourakoitsija toteuttaa urakan kaupallisten ja teknisten toteutussuunnitelmien mukaisesti. Toteutusvaiheessa urakoitsijoiden lisäksi mukaan astuu myös valvojat, kuten päävalvoja, rakennusteknisten töiden valvoja ja LVISA valvojat. Taloyhtiöhankkeissa valvoja on usein mukana jo hankkeen alkuvaiheessa, jolloi hän toimii ns. rakennuttajavalvojana, valvoen rakennuttajana toimivan taloyhtiön etua jo tarveselvitysvaiheesta alkaen. Tällöin voidaan puhua usein myös rakennuttajakonsultista sekä projektinjohtovalvojasta. Nyrkisääntönä on, että mitä pienempi hanke, sitä useampaa roolia taloyhtiön puolesta, rakennuttajakonsultti hoitaa. Laajat LVIS peruskorjaushankkeet yleensä ovat luonteeltaan sellaisia, että jokaiseen rooliin on työn määrän tähden tarpeen valita erilliset henkilöt.

Tarjoamme vesikattoremontille valvojan kaikkiin hankkeisiin.

Vaihe 5 takuu- ja ylläpitovaihe

Kun vesikattokunnostuksen toteutus on sopimuksen mukaisesti vastaanotettu ja taloudellinen loppuselvitys pidetty, alkaa vesikattoprojektin takuuaika. Riippuen sopimusmuodosta ja sopimusehdoista, takuuaikojen pituudet vaihtelevat nollasta vuodesta vuosikymmeniin. Etenkin materiaalivalmistajilla on usein vuosikymmenten takuita, jopa 60 vuotta. Mikäli käytetän yleisiä sopimusehtoja, kuten YSE98, on urakoisijalla lisäksi ns. 10 vuoden vastuu, joka ei ole takuu, mutta kattaa tietyin edellytyksin piileviä virheitä, joita vastaanottotarkastuksessa ei olisi kohtuudella voitu havaita. Kun takuut ovat ohi, jatkuu ylläpitovaihe normaalisti aina seuraavaan tarveselvitysvaiheeseen, jolloin kierto käynnistyy uudelleen. Takuu- ja ylläpitovaiheessakin on huomioitavaa, että katon vuosihuollot jatkuvat normaalisti ja huoltomaalattavien pintojen huoltomaalausväli on edelleen sama.

Tarjoamme ylläpito- ja takuuaikana erilaisia tarkatuspalveluita ja ylläpitopäällikön roolia.

Kattohankkeiden referensseistä pienen osan löydät vesikattoreferenssit osiostamme!

Hyödyllisiä linkkejä:

Kattoliiton Toimivat Katot 2025 julkaisu.
Vesikattojen projektinjohtovalvonnasta.