Pihakannet ja käännetyt kattorakenteet

Mikä on pihakansi? Entä terassiparveke tai muu käännetty vesikattorakenne?

Pihakansi

Pihakansi on rakennuksen tai pihan rakennekokonaisuus, jossa kulku- ja piha-alue rakennetaan kantavan rakenteen ja vedeneristeen päälle. Pihakansi toimii käytännössä käännettynä vesikattorakenteena: vedeneristys sijaitsee rakenteessa ja sen yläpuolelle rakennetaan lämmöneristys, kuivatus- ja suojakerrokset sekä pintarakenteet (esim. kiveykset, laatat, asfaltti, viherkansi). Pihakansissa kriittistä on vedenhallinta: jos vedet eivät poistu hallitusti, rakenteisiin syntyy kosteusrasitusta, pakkasvaurioita, betonin rapautumista, korroosiota ja sisätiloihin vuotoriskejä.

Pihakansihankkeissa kustannus- ja riskitaso on tyypillisesti korkea, koska vaurioiden syy voi olla usean tekijän summa: virheelliset kallistukset, puutteellinen kuivatus, vedeneristyksen detaljivirheet (läpiviennit, kaivot, liittymät), väärät materiaalivalinnat, kuormitusten aliarviointi tai huollon laiminlyönti. Lisäksi kansirakenteiden korjaus on usein logistisesti haastava: kulkureitit, asukasturvallisuus, väliaikaiset järjestelyt ja työmaan vaiheistus korostuvat.

Muut käännetyt vesikattorakenteet: terassiparvekkeet, kattoterassit ja muut kannet

Pihakansien lisäksi taloyhtiöissä on usein muita käännettyjä vesikattorakenteita, joissa vedeneristys sijaitsee rakenteen alla ja sen yläpuolella on käyttö- tai piha-alueen kerrokset. Näitä ovat esimerkiksi terassiparvekkeet, kattoterassit, kansirakenteiset sisäänkäynnit ja portaat, ajoluiskat, pysäköintikannet sekä erilaiset viherkatto-/viherkansiratkaisut. Korjausperiaatteet ovat pitkälti samat: vedeneristyksen ja liittymien tulee olla teknisesti oikein, kuivatus ja kallistukset kunnossa, ja pintarakenteiden tulee olla huollettavia ja purettavia ilman, että vedeneriste vaurioituu.

Pihakannen rakennekerrokset – mitä kokonaisuuteen tyypillisesti kuuluu?

Pihakansi koostuu tyypillisesti seuraavista kokonaisuuksista, joiden keskinäinen yhteensopivuus ratkaisee toimivuuden: (1) kantava rakenne (betonilaatta tai muu), (2) vedeneristysjärjestelmä ja sen suojaukset, (3) lämmöneristys (käännetyissä rakenteissa vedeneristeen päällä), (4) kuivatus- ja suodatinkerrokset sekä vedenpoisto (kaivot, rännit, salaojat), (5) kuormaa jakavat kerrokset (betonilaatat, asfaltti, sora, kantavat levyt), (6) pintarakenteet (kiveys, laatat, viherkansi) sekä (7) detaljit (läpiviennit, kynnykset, seinäliittymät, kaiteet, valaisimet, istutusaltaat).

Kansirakenteissa ei tyypillisesti epäonnistuta yhdessä kohdassa, vaan ketjussa: jos kallistukset ovat pielessä, kuivatus alimitoitettu ja detaljit heikot, vedeneriste joutuu jatkuvaan rasitukseen ja vaurioituu. Siksi onnistuminen on suunnittelun, detaljien ja laadunvarmistuksen läpivientiä – ei pelkkä ”pinnoite- tai kiveyshanke”.

Mitä tehdä vuotavalle tai vaurioituneelle pihakannelle – ja miten ennaltaehkäistä riskit?

Onnistuneen korjaushankkeen vaiheet

Pihakansihankkeissa suurimmat riskit liittyvät lähtötietoihin, vauriosyiden tunnistamiseen, vedeneristyksen detaljeihin ja työnaikaiseen laadunvarmistukseen. Koska vedeneriste on rakenteen sisällä, virheiden korjaaminen jälkikäteen on kallista ja usein laajasti purkavaa. Kun tieto puuttuu, kaikki lähtee liikkeelle tarveselvitysvaiheen laadukkaasta kuntotutkimuksesta ja riskien kartoituksesta. Corro tarjoaa konsulttipalvelut pihakansihankkeisiin hankkeen kaikissa vaiheissa.

Vaihe 1 Tarveselvitys – Pihakannen kuntotutkimus ja kuntoarvio

Pihakannen kuntotutkimus vastaa kysymykseen, mikä on kansirakenteen todellinen kunto ja mitkä ovat vaurioiden syyt. Kuntotutkimuksessa selvitetään tyypillisesti vedeneristyksen toiminta (ja mahdolliset vauriot), kallistukset ja vedenpoisto, kuivatus- ja suodatinkerrokset, liittymien ja läpivientien detaljit, kantavan rakenteen kunto sekä mahdolliset kloridi- ja pakkasrasitusvauriot. Tutkimus voi edellyttää rakenneavauksia sekä kosteuden ja vuotoreittien selvityksiä. Tuloksena syntyy raportti, joka mahdollistaa hankesuunnittelun faktoilla eikä oletuksilla.

Kuntoarvio taas on kevyempi kokonaisuus, jossa arvioidaan näkyvien pintojen ja havaintojen perusteella riskitasoa ja todennäköisiä ongelmakohtia. Laajoissa tai vuotavissa kansissa pelkkä kuntoarvio on usein riittämätön, koska vedeneristeen ja kerrosten todellinen tila ei näy pinnasta.

Tarjoamme pihakansien kuntotutkimukset ja tarveselvitykset sekä lähtötietojen kokoamisen korjaushankkeen päätöksentekoa varten.

Vaihe 2 Hankesuunnitteluvaihe

Hankesuunnitteluvaiheessa päätetään, mitä tehdään, missä laajuudessa ja millä teknisellä tasolla ennen toteutussuunnittelua. Pihakansissa tämä tarkoittaa mm. päätöksiä: korjataanko paikallisesti vai puretaanko ja rakennetaanko järjestelmä uudelleen, mikä vedeneristysjärjestelmä ja detaljiperiaatteet valitaan, miten kuivatus ja vedenpoisto varmistetaan, millä pintarakenteilla saavutetaan huollettavuus ja elinkaari, sekä miten työmaa vaiheistetaan ja asukaskäyttö turvataan.

Hankesuunnittelun ohittaminen näkyy pihakansissa tyypillisesti lisätöinä, riitoina ja uusintakorjausten tarpeena: jos vauriosyyt jäävät, uusi pinta ei pelasta. Sijoitusmielessä hankesuunnittelu on pihakansihankkeessa riskienhallintainvestointi, joka pienentää epäonnistumisen todennäköisyyttä merkittävästi.

Korjausvaihtoehdot

Korjausvaihtoehdot, joita pihakansille käytännössä aina vertaillaan, voidaan jakaa kuuteen ryhmään. Hankesuunnitelman keskeinen tuotos on valinta, mikä näistä vaihtoehdoista on teknisesti ja taloudellisesti järkevin.

1. Ei tehdä mitään, normaali huolto
2. Paikallinen korjaus
3. Osakorjaus ja huoltokunnostus
4. Peruskorjaus korjaamalla/uusimalla
5. Perusparannus
6. Hybridi- tai muutoshanke

1. Ei tehdä mitään, normaali huolto

• Tässä vaihtoehdossa todetaan, ettei välitöntä kunnostustarvetta ole, vaan jatketaan normaalia huoltoa: vedenpoiston puhdistus (kaivot, kourut), pintojen tarkastus, saumojen ja liittymien seuranta sekä painumien ja lammikoiden havainnointi. Huolto jatkuu aina, valittiin sitten mikä tahansa vaihtoehto 1–6 välillä.

2. Paikallinen korjaus

• Paikallinen korjaus kohdistetaan yhteen rajattuun ongelmaan: yksittäinen vuotokohta, kaivon tai läpiviennin detaljin korjaus, paikallinen vedeneristekorjaus tai pintarakenteen korjaus. Paikalliskorjauksissa riskinä on, että vuotoreitti tai juurisyy jää rakenteisiin, jolloin korjaus on vain ”laastari”. Siksi paikalliskorjauksia tulee ohjata tutkimustiedolla.

3. Osakorjaus ja huoltokunnostus

• Osakorjauksessa korjataan järjestelmällisesti ongelma-alueet: kuivatuskerrokset, kaivot, liittymät ja pintarakenteet siltä osin kuin tarpeen. Samalla voidaan tehdä huoltokunnostuksia pintarakenteille ja vedenhallinnalle. Osakorjaus edellyttää hyvää rajaus- ja riskianalyysiä, jotta vauriosyyt eivät jää piiloon.

4. Peruskorjaus

• Peruskorjauksessa pihakansi palautetaan korjaamalla/uusimalla teknisesti toimivaksi: vedeneristysjärjestelmä, kuivatus ja detaljit uusitaan laajasti, ja pintarakenteet rakennetaan uudelleen. Usein tämä tarkoittaa kannen purkua vedeneristeeseen asti ja uudelleenrakentamista valitulla järjestelmällä.

5. Perusparannus

• Perusparannuksessa tehdään peruskorjauksen lisäksi selkeä tasonnosto: kuivatus- ja vedenpoistokapasiteetin parantaminen, huollettavuuden nostaminen (purettavat pintarakenteet), rakennejärjestelmän modernisointi, mahdolliset lisäeristykset ja lämpötekniset parannukset sekä käytettävyyden ja turvallisuuden parantaminen (kulku- ja esteettömyysratkaisut, kaiteet, valaistus).

6. Hybridi- ja muutoshankkeet

• Hybridi- ja muutoshankkeet ovat edellisten yhdistelmiä tai laajempia konseptimuutoksia, kuten pihakannen käyttötarkoituksen muutos (viherkansi, leikki-/oleskelualue), ajoneuvoliikenteen lisääminen, uusien istutusaltaiden ja rakenteiden rakentaminen, tai kansirakenteen laajempi geometrinen muutos. Näissä korostuvat kuormat, detaljit, lupaprosessit ja kokonaiskoordinaatio.

Tarjoamme hankesuunnittelun pihakansihankkeillenne.

Vaihe 3 Toteutussuunnitteluvaihe

Toteutussuunnitteluvaiheessa määritetään vedeneristysjärjestelmä ja detaljit, kallistukset, kuivatus ja vedenpoisto, läpivientien ja liittymien ratkaisut, pintarakenteiden rakenne ja huollettavuus, kuormitukset sekä työnaikaiset suojaus- ja vaiheistusratkaisut. Pihakansihankkeissa suunnittelun laatu ja detaljien läpivienti ovat suoraan verrannollisia reklamaatio- ja uusintakorjausriskiin.

Tarjoamme toteutussuunnittelijat ja suunnittelun ohjauksen kaikkiin 1–6 kohdan kokonaisuuksiin.

Vaihe 4 Toteutusvaihe

Pihakansihankkeen toteutusvaiheessa urakoitsija toteuttaa purut, vedeneristykset, kuivatukset ja pintarakenteet suunnitelmien ja sopimuksen mukaisesti. Toteutuksessa kriittisiä ovat työnaikainen sääsuojaus, vedeneristyksen asennuslaatu, detaljit (kaivot, läpiviennit, seinäliittymät), kuivatuskerrosten toimivuus sekä pintarakenteiden kuormaa jakavat kerrokset. Valvonnassa varmistetaan mallityöt, tarkastuspisteet, dokumentointi ja luovutusaineisto, jotta tilaajan riskit ja vastuut pysyvät kontrollissa.

Tarjoamme pihakansihankkeille valvonnan kaikkiin laajuuksiin.

Vaihe 5 Takuu- ja ylläpitovaihe

Kun urakka on vastaanotettu ja taloudellinen loppuselvitys pidetty, alkaa takuu- ja ylläpitovaihe. Takuuaikojen pituudet riippuvat sopimusehdoista ja järjestelmistä. YSE98:n mukainen 10 vuoden vastuu ei ole takuu, mutta se voi kattaa tietyin edellytyksin piileviä virheitä. Ylläpitovaiheessa olennaista on vedenhallinnan jatkuva toimivuus: kaivojen puhdistus, pintojen ja saumojen tarkastus, painumien seuranta sekä tarvittaessa huoltotoimet, jotta investoinnin elinkaari maksimoituu.

Tarjoamme ylläpito- ja takuuaikana tarkastuspalveluita sekä ylläpitopäällikön roolia.

Pihakansihankkeiden referensseistä osan löydät pihakansireferenssit osiostamme.

Hyödyllisiä linkkejä:

Pihakansihankkeiden projektinjohtovalvonnasta.
Pihakansiremonttien referenssejä.