Valvoja – vesikaton peruskorjaus, Ullanlinna (Helsinki)
Valvoja – Rakennuttajatoimisto Corro Oy vastasi Asunto Oy Auman vesikaton peruskorjauksen valvonnasta Helsingin Ullanlinnassa, osoitteessa Huvilakatu 5–7. Hanke käsitti koko vesikattorakenteen uudistamisen ja korjaamisen kokonaisuutena, vaativassa kaupunkiympäristössä ja historiallisesti kerroksellisessa rakennuksessa. Lue lisää kattotöiden valvojan tehtävistä.
Rakennuksen ullakkotiloista valtaosa, arviolta noin 90 %, oli muutettu asuinkäyttöön jo 1980-luvulla. Osa ullakosta oli kuitenkin jätetty kylmäksi käyttöullakoksi, jossa sijaitsee muun muassa osakkaiden irtaimistovarastoja. Tämä asetti erityisiä vaatimuksia vesikaton rakenteelliselle toimivuudelle, kosteustekniselle turvallisuudelle ja työnaikaiselle hallinnalle.
Hankkeelle tyypillisenä, mutta samalla teknisesti vaativana piirteenä, vesikattoa oli uusittu eri aikakausina useilla toisistaan poikkeavilla ratkaisuilla. Uusimpana havaintona todettiin 2000-luvulla toteutettu kattoparvekkeiden ja kattolyhtyjen ympärille tehty vesikatepellitys, jossa konesaumattu teräsohutlevykate oli asennettu suoraan EPDM-kumista valmistetun aluskatteen päälle. Rakennusfysikaalisesti ratkaisu osoittautui toimimattomaksi: kahden tiiviin vesieristekerroksen väliin ei ollut toteutettu tuuletus- tai vedenpoistotilaa, minkä seurauksena rakenteeseen päässyt kosteus oli aiheuttanut pellityksen merkittävää sisäpuolista korroosiota. Ulospäin kate vaikutti vielä ehjältä, mikä korosti riskin piilevää luonnetta.
Vastaavanlaisia vaurioita on tullut Corron kohteissa vastaan useampia myös muissa rakennuksissa. Mikäli konesaumattua teräsohutlevykatetta käytetään aluskatteen kanssa, edellyttää toimiva rakenne aina erillistä tuuletus- ja vedenpoistoväliä. Puurakenteissa tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti vähintään 50 mm tilaa, ja epäorgaanisissa rakenteissa mitoitus määritellään rakennesuunnittelijan toimesta kohdekohtaisesti.
Vaikka nykyiset suunnitteluohjeet suosivat aluskatteen käyttöä konesaumattujen katteiden alla, on Suomessa ja muussa Skandinaviassa laaja rakennuskanta, jossa oikein toteutettu konesaumattu peltikatto on toiminut luotettavasti jopa 50–100 vuotta ilman vuotoja. Rakennuttajatoimisto Corro Oy:n ja Stadin ammattiopiston rakennuspeltiseppälinjan yhdessä toteuttama tutkimus osoittaa, että kaksinkertaisin tiivistetyin saumoin toteutettu vesikate kestää myös paineellista vettä, kun saumaustyö ja materiaalit ovat teknisesti oikein valittuja ja toteutettuja.
Vesikaton korjaustyön valvonta alkaa käytännössä jo ennen hankkeen virallista käynnistymistä. Optimaalisin hetki valvojan liittymiselle projektiin on tarveselvitys- ja tutkimusvaiheessa, jolloin tehdään kuntotutkimuksia ja AHA-selvityksiä. Näin varmistetaan yhteinen tilannekuva siitä, mitä ollaan tekemässä, millä perusteilla ja millä riskiprofiililla. Tässä hankkeessa Corro Oy vastasi projektinjohtovalvonnan lisäksi myös rakennuttajatehtävistä, hankintojen kilpailutuksesta sekä sopimusjuridiikasta, ja toimi samalla korjaussuunnittelijana rakennesuunnittelijan roolissa.
Kun taloyhtiön hallitus on mukana hankkeessa aktiivisesti alusta lähtien ja päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon, paranee projektin onnistumisen todennäköisyys olennaisesti sekä teknisesti että taloudellisesti.
Lisätietoa vesikattoratkaisuista ja hyvistä käytännöistä löytyy Kattoliiton Toimivat Katot 2025 -julkaisusta.
