Rakennuttajatoimisto CorroRakennuttajatoimisto Corro

  • Etusivu
  • Palvelut
    • Projektinjohto ja Valvonta
    • Kuntotutkimukset ja -arviot
    • Hankesuunnittelu
    • Toteutussuunnittelu
    • Rakennuttaminen
    • Asiantuntijalausunnot
    • Rakennuttajakonsultti
    • Vastaava työnjohtaja
    • Ylläpidon johtaminen
  • Rakennusosittain
    • Julkisivut ja parvekkeet
    • Vesikatot ja yläpohja
    • Ikkunat ja ovet
    • Pihakannet ja käännetyt kattorakenteet
    • Porrashuoneet
    • Kuivatusrakenteet
    • Elementtisaumat
  • Referenssit
  • Ajankohtaista
  • Yhteystiedot
  • UKK
  • Home
  • Kuivatusrakenteet

Kuivatusrakenteet

Mitä ovat kuivatusrakenteet, salaojat, perusmuuri ja alapohja?

Kuivatusrakenteet ja salaojat

Kuivatusrakenteet ovat rakennuksen “riskienhallintainfra”, joiden tehtävänä on pitää vesi poissa rakenteista ja ohjata pintavedet ja pohjavedet hallitusti pois rakennuksen vierustalta. Keskeisiä osa-alueita ovat pintavesien ohjaus (maanpinnan kallistukset, kourut ja syöksyt, sadevesiviemäröinti), perusmuurin vedeneristys ja patolevyt, sekä salaojajärjestelmä (salaojaputket, tarkastus- ja kokoojakaivot, suodatinkerrokset ja mahdolliset pumppaamot). Kun kuivatuksen ketju toimii, alapohjat ja perusmuurit pysyvät kuivempina, sisäilmariski pienenee ja korjausvelka ei kasva huomaamatta.

Salaojajärjestelmä kerää ja johtaa maaperän vettä pois perustusten vierestä. Järjestelmän toimivuus ei riipu vain putkesta, vaan kokonaisuudesta: oikea korkeusasema ja kaadot, toimivat tarkastuskaivot, riittävä suodatus ja ympärystäyttö, sekä toimiva purkureitti (painovoimainen tai pumppaava). Jos jokin lenkki pettää, vesi jää rakenteisiin tai niiden viereen, mikä nostaa kosteus- ja vaurioriskiä merkittävästi.

Perusmuuri

Perusmuuri on perustusten osa, joka erottaa maaperän ja rakennuksen sisäpuolen. Se kantaa kuormia, toimii rajapintana maanpinnan kosteudelle ja hallitsee osaltaan lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta. Perusmuurin toimivuus perustuu siihen, että ulkopuolinen vedeneristys ja suojarakenteet (esim. vedeneristys, patolevy, lämmöneristys) ovat oikein, ja että kuivatuksen ja pintavesien hallinta vähentävät perusmuuriin kohdistuvaa hydrostaattista rasitusta.

Tyypillisiä riskikohtia ovat perusmuurin liittymät (sokkeliliittymä, alapohjaliittymä), läpiviennit, halkeamat ja paikalliset painumat, sekä ulkopuolisen vedeneristyksen vauriot. Jos perusmuuriin kohdistuu pitkäkestoista kosteusrasitusta, seurauksena voi olla sisäpuolisen kosteuden nousu, mikrobikasvun riski orgaanisissa materiaaleissa, pinnoitteiden irtoaminen ja sisäilmaongelmat.

Alapohja

Alapohja on rakennuksen alin vaakarakenne, joka erottaa sisätilat maaperästä tai tuulettuvasta alapohjatilasta. Alapohjatyyppejä ovat mm. maanvarainen laatta, ryömintätilainen alapohja sekä erilaiset kellarilliset ratkaisut. Alapohjan toimivuus on suoraan sidoksissa kuivatukseen: jos maan kosteustaso on korkea ja vedenhallinta pettää, alapohjaan kohdistuva kosteusrasitus kasvaa, mikä voi johtaa vaurioihin, haju- ja sisäilmaongelmiin sekä lämpöteknisiin ongelmiin.

Alapohjien tyypillisiä riskikohteita ovat kapillaarikatkojen ja kosteussulkujen puutteet, ryömintätilojen ilmanvaihdon toimimattomuus, kylmäsillat, putkiläpiviennit, sekä paikalliset painumat ja halkeamat. Korjaushankkeissa ratkaisevaa on erottaa oire ja syy: pelkkä sisäpuolinen pintakorjaus ei poista ulkopuolisen vedenhallinnan ongelmaa.

Mitä tehdä, jos kellari/perusmuuri on kostea tai salaojat eivät toimi – ja miten ennaltaehkäistä riskit?

Onnistuneen korjaushankkeen vaiheet

Kuivatus- ja perustusrakenteissa epäonnistuminen on kallista, koska virhe näkyy usein vasta viiveellä ja vaikutusalue on laaja: perusmuuri, alapohja, sisäilma ja rakenteiden käyttöikä. Taloudellinen ydin on hallita veden reitit ja poistuma sekä varmistaa, että rakenteet pysyvät kuivina suunnitellulla tasolla. Kun tieto puuttuu, kaikki lähtee liikkeelle tarveselvitysvaiheen kuntotutkimuksesta ja toimivuuden selvityksestä (korkeusasemat, kaadot, purkureitit, kaivojen toiminta, kosteushavainnot). Corro tarjoaa konsulttipalvelut kuivatuksen, salaojien, perusmuurin ja alapohjien hankkeisiin hankkeen kaikissa vaiheissa.

Vaihe 1 Tarveselvitys – Kuivatuksen ja perustusten kuntoarvio sekä toimivuusselvitys

Tarveselvityksessä selvitetään kokonaisuus: pintavesien ohjaus (maanpinnat, syöksyt, sadevesijärjestelmä), salaojien olemassaolo ja toimivuus (kaivot, huuhtelu, kamerointi), perusmuurin ulkopuoliset rakenteet (vedeneristys, patolevyt, lämmöneristys) sekä alapohjan kunto ja kosteustekninen toiminta. Usein tarvitaan myös korkeusasemien tarkastelua (kaadot ja purkureitti), sekä kosteuden mittauksia tai rakenneavauksia valikoiduissa kohdissa.

Markkinassa nimikkeistö vaihtelee: salaojakatselmus, kuivatuksen kartoitus, kosteus- tai vuotoselvitys. Olennaista on, että selvitys tuottaa vertailukelpoisen pohjan päätöksenteolle: missä ongelma on, mikä on juurisyy, mikä on korjauksen laajuus ja mikä on riskitaso, jos ei tehdä mitään.

Tarjoamme kuivatuksen ja perustusten tarveselvitykset sekä tilaajalle päätöksentekoa tukevan toimenpiderungon ja kustannusluokan.

Vaihe 2 Hankesuunnitteluvaihe

Hankesuunnitteluvaiheessa päätetään, mitä tehdään, missä laajuudessa ja millä teknisellä tasolla ennen toteutussuunnittelua ja kilpailutusta. Kuivatushankkeissa tämä tarkoittaa mm. päätöksiä: pintavesien hallinnan parantaminen (maanpinnat, syöksyt, sadevesiviemäröinti), salaojien uusiminen tai korjaus (linjat, kaivot, suodatus, mahdollinen pumppaus), perusmuurin vedeneristys ja suojaukset, routa- ja lämmöneristykset, sekä alapohjan korjausperiaatteet (kapillaarikatkot, tuuletus, tiivistys, eristeet). Hankesuunnitelma tekee urakkatarjouksista vertailukelpoisia ja pienentää lisätyöriskiä.

Hankesuunnittelun ohittaminen johtaa tyypillisesti siihen, että tehdään ”putket vaihtoon” -tyyppinen hanke, mutta pintavedet, perusmuurin vedeneristys tai purkureitti jäävät ratkaisematta. Tällöin investoinnin tuotto jää vajaaksi ja riski uusintakorjauksesta kasvaa. Kuivatushankkeessa hankesuunnittelu on riskienhallintainvestointi, joka maksaa itsensä takaisin.

Korjausvaihtoehdot

Korjausvaihtoehdot, joita kuivatukselle, salaojille, perusmuurille ja alapohjille käytännössä aina vertaillaan, voidaan jakaa kuuteen ryhmään. Hankesuunnitelman keskeinen tuotos on valinta, mikä näistä vaihtoehdoista on teknisesti ja taloudellisesti järkevin.

  1. Ei tehdä mitään, normaali huolto
  2. Paikallinen korjaus
  3. Osakorjaus ja huoltokunnostus
  4. Peruskorjaus korjaamalla/uusimalla
  5. Perusparannus
  6. Hybridi- tai muutoshanke
1. Ei tehdä mitään, normaali huolto
  • Tässä vaihtoehdossa todetaan, ettei välitöntä korjaustarvetta ole, vaan tehdään huoltoa: sadevesijärjestelmän puhdistus, syöksyjen ohjausten tarkastus, salaojakaivojen tarkastus ja tarvittaessa huuhtelu, sekä maanpintojen ja kallistusten seuranta. Huolto jatkuu aina, valittiin sitten mikä tahansa vaihtoehto 1–6 välillä.
2. Paikallinen korjaus
  • Paikallinen korjaus kohdistetaan yhteen rajattuun ongelmaan: yksittäinen painuma maanpinnoissa, yksittäisen syöksyputken ohjaus, yhden salaojakaivon korjaus, paikallinen vedeneristyskorjaus perusmuurissa tai yhden läpiviennin tiivistys. Paikalliskorjauksissa riskinä on, että juurisyy on laajempi (purkureitti, korkeusasema, kokonaiskuivatus), jolloin paikallinen korjaus on vain oireen hoitoa.
3. Osakorjaus ja huoltokunnostus
  • Osakorjauksessa tehdään laajemmin korjauksia valituilla alueilla: sadevesien hallinnan parannuksia, salaojalinjojen osittaisia uusintoja, perusmuurin paikallisia vedeneristys- ja suojakorjauksia sekä alapohjan riskikohtien tiivistyksiä. Osakorjaus edellyttää hyvää rajaus- ja riskianalyysiä, jotta veden reitti ja kuormitus todella pienenevät.
4. Peruskorjaus
  • Peruskorjauksessa kuivatuksen ketju rakennetaan toimivaksi laajasti: pintavesien ohjaus, sadevesijärjestelmät, salaojat, kaivot, perusmuurin vedeneristys ja suojaukset sekä tarvittavat alapohjan korjaukset toteutetaan kokonaisuutena suunnitelmien mukaisesti. Tyypillisesti tämä tarkoittaa laajoja kaivutöitä ja järjestelmien uusimista.
5. Perusparannus
  • Perusparannuksessa tehdään peruskorjauksen lisäksi selkeä tasonnosto: kuivatuskapasiteetin ja varmistusten parantaminen (esim. pumppaamo tai ylivuotoreitti), routa- ja lämmöneristyksen optimointi, perusmuurin rakenteellisen riskin pienentäminen (detaljit, suojaukset), sekä alapohjan kosteusteknisen toiminnan parantaminen (kapillaarikatkot, tiiveys, tuuletus). Tavoite on maksimoida elinkaari ja minimoida sisäilma- ja kosteusriski.
6. Hybridi- ja muutoshankkeet
  • Hybridi- ja muutoshankkeet ovat edellisten yhdistelmiä tai laajempia konseptimuutoksia, kuten piha-alueiden uudelleenjärjestelyt, hulevesien viivytys- ja imeytysratkaisut, laajemmat kellaritilojen käyttötarkoituksen muutokset, tai alapohjan/rakenteen laajat muutokset. Näissä korostuvat viranomaisvaatimukset, hulevesistrategiat ja kokonaiskoordinaatio.

Tarjoamme hankesuunnittelun kuivatuksen, salaojien, perusmuurin ja alapohjien hankkeillenne.

Vaihe 3 Toteutussuunnitteluvaihe

Toteutussuunnitteluvaiheessa määritetään korkeusasemat ja kaadot, salaojien linjat ja mitoitus, kaivojen ja purkureitin ratkaisut, perusmuurin vedeneristysjärjestelmä ja suojaukset, läpivientien detaljit, routa- ja lämmöneristys sekä työnaikaiset tuennat ja turvallisuus. Suunnittelun laatu näkyy suoraan lisätyöriskissä ja toimivuudessa: jos korkeusasemat tai purkureitti ovat pielessä, järjestelmä ei toimi vaikka putket olisivat uudet.

Tarjoamme toteutussuunnittelijat ja suunnittelun ohjauksen kaikkiin 1–6 kohdan kokonaisuuksiin.

Vaihe 4 Toteutusvaihe

Toteutusvaiheessa urakoitsija toteuttaa kaivutyöt, putkitukset, kaivot, vedeneristykset, suojaukset, täytöt ja pintarakenteet suunnitelmien ja sopimuksen mukaisesti. Toteutuksessa kriittisiä ovat korkeusasemat, kaadot, suodatinkerrokset, putkiliitokset, kaivojen toimivuus, vedeneristyksen asennuslaatu ja läpivientien detaljit sekä työnaikainen turvallisuus ja rakenteiden suojaus. Valvonnassa varmistetaan tarkastuspisteet, dokumentointi ja luovutusaineisto, jotta tilaajan riskit ja vastuut pysyvät kontrollissa.

Tarjoamme valvonnan kuivatuksen, salaojien, perusmuurin ja alapohjien hankkeisiin kaikissa laajuuksissa.

Vaihe 5 Takuu- ja ylläpitovaihe

Kun urakka on vastaanotettu ja taloudellinen loppuselvitys pidetty, alkaa takuu- ja ylläpitovaihe. Takuuaikojen pituudet riippuvat sopimusehdoista ja käytetyistä järjestelmistä. YSE98:n mukainen 10 vuoden vastuu ei ole takuu, mutta se voi kattaa tietyin edellytyksin piileviä virheitä. Ylläpidossa olennaista on seurata vedenhallinnan toimivuutta: kaivojen tarkastus ja puhdistus, sadevesireittien seuranta, maanpintojen painumat sekä mahdollisten pumppaamojen huolto. Näin investoinnin hyöty realisoituu elinkaarena eikä korjausvelka lähde uudelleen kasvuun.

Tarjoamme ylläpito- ja takuuaikana tarkastuspalveluita sekä ylläpitopäällikön roolia.

Kuivatus- ja salaojahankkeiden referensseistä osan löydät kuivatus ja salaojat -osiostamme.

Ota yhteyttä

Hyödyllisiä linkkejä:

Kuivatus- ja salaojahankkeiden projektinjohtovalvonnasta.
Kuivatus- ja salaojakorjausten referenssejä.


Corro salaojakonsultti kaikenkokoisiin kuivatusrakenneprojekteihin ja perusmuurihankkeisiin
Corro asiantuntijapalvelut kuivatukseen, salaojiin, perusmuuriin ja alapohjiin

Ismo Rojo

Rakentamisen Insinööri (YAMK), eMBA, Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan insinööri

+358 45 657 8005
etunimi.sukunimi@corro.fi

Kai Korkala

Rakennusmestari (AMK), RAV (FISE) RAP (Kiinko) AHA (Rateko) Sertifikaattinumero: C-28577-33-25

+358 400 550 910
etunimi.sukunimi@corro.fi

Pasi Taponen

Rakennusinsinööri RI (AMK) Rakennusterveysasiantuntija RTA, RAP (Kiinko) RAV (Kiinko)

+358 40 539 0429
etunimi.sukunimi@corro.fi

Erja Hentinen

Rakennusinsinööri RI (AMK) RAP (Kiinko) RAV (Kiinko)

+358 44 989 0283
etunimi.sukunimi@corro.fi

Yhteystiedot

Rakennuttajatoimisto Corro Oy
Viipurinkatu 10, Liikehuoneisto 1
00510 HELSINKI

Sähköposti: kysy@corro.fi
Sähköposti: tarjouspyynnot@corro.fi
Y-tunnus: 2713876-3

Ota yhteyttä

SUOMEN VAHVIMMAT

TOP