Porrashuoneet

Mikä on porrashuone? Entä aulatilat ja yleiset kulkureitit?

Porrashuone

Porrashuone on rakennuksen keskeinen kulku- ja poistumisreitti, joka yhdistää sisäänkäynnit, kerrokset ja huoneistot sekä palvelee päivittäistä käyttöä, huoltoa ja pelastustoimintaa. Porrashuone ei ole pelkkä ”sisätila”, vaan tekninen kokonaisuus, jossa korostuvat paloturvallisuus (osastointi, ovet, savunhallinta), esteettömyys, käyttöturvallisuus (kaiteet, liukuesteet), akustiikka, valaistus, pintojen kulutuskestävyys sekä talotekniikan ja rakenteiden liittymät. Porrashuonehankkeissa lopputulos on laadun, detaljien ja työmaan vaiheistuksen summa – ja siksi projektijohto ja valvonta ovat suoraan verrannollisia kustannus- ja reklamaatioriskiin.

Porrashuonehankkeet voivat sisältää mm. pintojen uusimista (seinät, katot, lattiat), kaiteiden ja käsijohteiden korjauksia, valaistuksen ja sähköjen uusimista, sisäänkäyntien ja tuulikaappien korjauksia, ovien ja lukituksen modernisointia, palokatkojen ja läpivientien kunnostusta, postilaatikko- ja opastekokonaisuuksia sekä mahdollisia esteettömyysparannuksia. Usein mukana on myös taloteknisiä rajapintoja (esim. ilmanvaihdon säätö/kanavoinnit, savunpoisto, antenni- ja tietoliikenne, paloilmoitin, kulunvalvonta).

Aulatilat, sisäänkäynnit ja muut yleiset tilat

Porrashuoneisiin liittyvät aulatilat, sisäänkäynnit, tuulikaapit ja käytäväalueet muodostavat käytännössä samaa asiakaskokemuksen ja turvallisuuden “front office” -kokonaisuutta. Näissä korostuvat kulutuskestävyys, siivottavuus, valaistus, opastus, oviautomatiikka ja lukitus sekä vedenhallinta sisäänkäynneissä (kuramatot, lattiakaadot, kynnykset). Taloyhtiöissä on lisäksi usein muita yleisiä tiloja (kellarikäytävät, varastokäytävät, tekniset tilat), joissa vaatimukset voivat poiketa (mm. paloluokat, lukitus, kosteustekninen rasitus).

Porrashuoneen tekniset kriittiset tekijät

Porrashuonehankkeissa riskit eivät yleensä liity yksittäiseen pintamateriaaliin, vaan järjestelmään: paloturvallisuus (osastointi ja palo-ovet), läpivientien palokatkot, ilmanvaihdon ja savunhallinnan toiminta, sähkö- ja valaistusratkaisut, akustiikka sekä työnaikainen turvallisuus ja kulun järjestäminen. Lisäksi tärkeää on ylläpidettävyys: valittujen pintojen, listojen ja detaljien tulee kestää käyttöä ja olla huollettavia ilman jatkuvaa paikkailukierrettä.

Tyypillisiä ongelmia ovat mm. pintojen nopea kuluminen, halkeilut ja irtoamiset, kaiteiden ja käsijohteiden löystyminen, valaistuksen riittämättömyys, ovien ja lukituksen toimintaongelmat, sekä palokatkojen ja osastointien puutteet. Näitä ei ratkaista ”maalilla”, vaan oikealla määrittelyllä, detaljeilla ja valvonnalla.

Mitä tehdä huonokuntoiselle porrashuoneelle – ja miten varmistaa onnistunut lopputulos?

Onnistuneen korjaushankkeen vaiheet

Porrashuonehankkeissa epäonnistuminen näkyy nopeasti: pinnat eivät kestä, aikataulu venyy, asukashäiriö kasvaa ja lopputulos ei vastaa odotuksia. Taloudellinen ydin on tehdä porrashuoneesta hallittu, pitkäikäinen ja ylläpidettävä kokonaisuus, jossa turvallisuus- ja määräysasiat ovat kunnossa. Kun lähtötieto puuttuu, kaikki lähtee liikkeelle tarveselvitysvaiheen kuntoarviosta ja tarvittaessa tarkemmista selvityksistä (mm. kosteudet, alustan kunto, palotekniset puutteet). Corro tarjoaa konsulttipalvelut porrashuonehankkeisiin hankkeen kaikissa vaiheissa.

Vaihe 1 Tarveselvitys – Porrashuoneen kuntoarvio ja lähtötiedot

Porrashuoneen kuntoarvio vastaa kysymykseen, mikä on nykytilanne: pintojen ja alustan kunto, portaiden ja lattioiden vauriot, kaiteiden turvallisuus, valaistus, ovet ja lukitus, mahdolliset kosteus- tai sisäilmariskit sekä palotekniset puutteet (osastointi, palo-ovet, palokatkot, poistumisreittimerkinnät). Tarveselvityksessä määritellään myös hankkeen tavoitteet ja toteutusraamit: mikä on ”minimitaso” ja missä halutaan selkeä tasonnosto (esteettömyys, valaistus, opasteet, turvallisuus, kulunvalvonta).

Markkinassa nimikkeistö vaihtelee (katselmus, kartoitus, tarkastus). Olennaista on, että tarveselvitys tuottaa vertailukelpoisen pohjan hankesuunnittelulle ja kilpailutukselle: mitä tehdään, miksi ja mihin laajuuteen kustannusraami rakennetaan.

Tarjoamme porrashuoneiden tarveselvitykset ja lähtötietojen kokoamisen sekä hallitukselle/isännöitsijälle päätöksentekoa tukevan toimenpiderungon.

Vaihe 2 Hankesuunnitteluvaihe

Hankesuunnitteluvaiheessa päätetään mitä tehdään, missä laajuudessa ja millä teknisellä tasolla ennen toteutussuunnittelua. Porrashuoneissa tämä tarkoittaa mm. pintajärjestelmien ja detaljien valintaa (kestävyys, siivottavuus), valaistus- ja sähkökonseptia, ovien ja lukituksen ratkaisua, paloteknisten puutteiden korjausperiaatteita, opaste- ja postilaatikkokonseptia sekä työmaan vaiheistusta ja asukasturvallisuutta. Hankesuunnitelma tekee urakkatarjouksista vertailukelpoisia ja pienentää lisätyöriskiä.

Hankesuunnittelun ohittaminen johtaa tyypillisesti ”päätöksiä työmaalla” -tilanteeseen, jolloin kustannukset nousevat ja laatu heiluu. Porrashuonehankkeessa hankesuunnittelu on riskienhallintainvestointi: se pienentää reklamaatio- ja aikatauluriskiä ja parantaa lopputuloksen ennustettavuutta.

Korjausvaihtoehdot

Korjausvaihtoehdot, joita porrashuoneille käytännössä aina vertaillaan, voidaan jakaa kuuteen ryhmään. Hankesuunnitelman keskeinen tuotos on valinta, mikä näistä vaihtoehdoista on teknisesti ja taloudellisesti järkevin.

1. Ei tehdä mitään, normaali huolto
2. Paikallinen korjaus
3. Osakorjaus ja huoltokunnostus
4. Peruskorjaus korjaamalla/uusimalla
5. Perusparannus
6. Hybridi- tai muutoshanke

1. Ei tehdä mitään, normaali huolto

• Tässä vaihtoehdossa todetaan, ettei välitöntä korjaustarvetta ole, vaan jatketaan normaalia huoltoa: pintojen pesut ja paikkaukset, kaiteiden kiristykset, valaistuksen huolto, ovien ja lukituksen huollot sekä opasteiden päivitykset. Huolto jatkuu aina, valittiin sitten mikä tahansa vaihtoehto 1–6 välillä.

2. Paikallinen korjaus

• Paikallinen korjaus kohdistetaan yhteen rajattuun ongelmaan: yksittäisen porrasaskelman korjaus, kaide- tai käsijohdekorjaus, paikallinen maalaus, yksittäisen valaisimen tai kytkennän korjaus, oven tai lukon vaihto, tai paikallinen palokatkon kunnostus. Paikalliskorjaukset tehdään niin, että kokonaisuuden ilme ja turvallisuustaso säilyvät.

3. Osakorjaus ja huoltokunnostus

• Osakorjauksessa kunnostetaan laajemmin porrashuoneen pintoja ja järjestelmiä: pintojen uusinta valituin osin, portaiden ja lattioiden pinnoitteet, valaistuksen parannukset, ovien ja lukituksen päivitykset sekä paloteknisten puutteiden korjaukset rajatuissa kohdissa. Tavoite on jatkaa elinkaarta hallitusti ilman täysimittaista peruskorjausta.

4. Peruskorjaus

• Peruskorjauksessa porrashuone palautetaan teknisesti toimivaksi laajasti: pintajärjestelmät, portaiden ja lattioiden ratkaisut, valaistus ja sähkö, ovet ja lukitus sekä palotekniset korjaukset tehdään kokonaisuutena suunnitelmien mukaisesti. Tyypillisesti tämä sisältää myös laajan alustan korjauksen ja detaljien läpiviennin.

5. Perusparannus

• Perusparannuksessa tehdään peruskorjauksen lisäksi selkeä tasonnosto: esteettömyyden parantaminen (mm. kontrastit, käsijohteet, mahdolliset luiskaratkaisut), valaistuksen ja ohjauksen modernisointi (esim. liiketunnistus), kulunvalvonnan ja oviautomatiikan kehitys, akustiikan parannukset, opaste- ja postilaatikkokonseptit sekä turvallisuustason nostaminen.

6. Hybridi- ja muutoshankkeet

• Hybridi- ja muutoshankkeet ovat edellisten yhdistelmiä tai laajempia konseptimuutoksia, kuten sisäänkäyntien uudelleenjärjestelyt, tuulikaappien ja aulojen uudistus, hissiaulojen muutokset, laajemmat paloturvallisuus- ja savunhallintaratkaisut, tai talotekniikan merkittävä uusiminen porrashuoneympäristössä. Näissä korostuvat suunnittelun ohjaus, lupaprosessit ja kokonaiskoordinaatio.

Tarjoamme hankesuunnittelun porrashuonehankkeillenne.

Vaihe 3 Toteutussuunnitteluvaihe

Toteutussuunnitteluvaiheessa määritetään pintajärjestelmät ja detaljit, valaistus- ja sähkökuvat, ovet ja lukitusratkaisut, palotekniset korjausperiaatteet (osastointi, palo-ovet, palokatkot), opasteet sekä työnaikaiset suojaus- ja vaiheistusratkaisut. Porrashuonehankkeessa suunnittelun laatu näkyy suoraan asukastyytyväisyydessä, reklamaatioasteessa ja elinkaarikustannuksissa.

Tarjoamme toteutussuunnittelijat ja suunnittelun ohjauksen kaikkiin 1–6 kohdan kokonaisuuksiin.

Vaihe 4 Toteutusvaihe

Porrashuonehankkeen toteutusvaiheessa urakoitsija toteuttaa työt suunnitelmien ja sopimuksen mukaisesti. Toteutuksessa kriittisiä ovat työnaikainen suojaus ja siisteys, turvalliset kulkureitit, pölynhallinta, mallityöt, pintojen tartunnat ja detaljit, ovien ja lukitusten toimivuus sekä paloteknisten korjausten dokumentointi. Valvonnassa varmistetaan tarkastuspisteet, laadunvarmistus ja luovutusaineisto, jotta tilaajan riskit ja vastuut pysyvät kontrollissa.

Tarjoamme porrashuonehankkeille valvonnan kaikkiin laajuuksiin.

Vaihe 5 Takuu- ja ylläpitovaihe

Kun urakka on vastaanotettu ja taloudellinen loppuselvitys pidetty, alkaa takuu- ja ylläpitovaihe. Takuuaikojen pituudet riippuvat sopimusehdoista ja käytetyistä järjestelmistä. YSE98:n mukainen 10 vuoden vastuu ei ole takuu, mutta se voi kattaa tietyin edellytyksin piileviä virheitä. Ylläpitovaiheessa huollot ja käyttöohjeet ovat keskeisiä: pintojen oikea puhdistus, ovien ja lukitusten huollot, valaistuksen ylläpito sekä paloteknisten ratkaisujen säilyttäminen suunnitellussa toimintakunnossa.

Tarjoamme ylläpito- ja takuuaikana tarkastuspalveluita sekä ylläpitopäällikön roolia.

Porrashuonehankkeiden referensseistä osan löydät porrashuonereferenssit osiostamme.

Hyödyllisiä linkkejä:

Porrashuonehankkeiden projektinjohtovalvonnasta.
Porrashuoneremonttien referenssejä.